Mielestäni on hauska sattuma, että samalle päivälle sattui suosikkibändini ja onnellisuus. Sattuu nimittäin olemaan niin, että sanasta happiness tulee mieleen lempibändini, eli Hurts. Hurtsin ensimmäinen albumihan oli nimeltään Happiness ja se on ollut kyllä kovassa kuuntelussa, ihan niin kuin keväällä ilmestynyt kakkosalbumi Exilekin. Oon nähnyt Hurtsin livenä kahdesti ja nyt Ruisrockin jälkeen mä olen joka päivä (ja yö, ja aamu, ja mitänäitänyton) toivonut, että ne tulis pian takasin. On ne vaan mahtavuutta. Mun suhde Hurtsiin ei alun perin ollut järin hyvä. Mä en oikein pitänyt Better Than Lovesta silloin kun se alko soimaan radioissa ja kun sitten bändiä alettiin markkinoida tyyliin "uusi Muse" niin ajattelin että voi moro. Mutta. Sitten joku mun sydämessä nytkähti. Ja sillä tiellä ollaan edelleen: sydänkohtausta sydänkohtauksen perään. Nytkin tätä kirjoittaessa vatsan pohjassa kutittelee, enkä edes kuuntele musiikkia samalla. Sitä se Hurts mulle teettää. Mä en tiedä mikä siinä on, mutta jotenkin Hurts on vaan mulle se oikea. Nyt täytyy tietysti todeta, että olisin voinut valita mitä vain. Mikä on totta. Valitsin kappaleen Blind, koska mä tykkään tosta musiikkivideosta ihan kamalasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti