Eva flies away, dreams the world far away

Tällä hetkellä mä todellakin voisin unelmoida tän oikean maailman kauas pois, ja alkaa elää mun unelmissa. Kun mä vaan suljen silmät, mä pääsen mun mielessäni ihan minne haluan, mutta vain leikisti. Se ei ole reilua. Jos mä saisin päättää, mä lähtisin kiertämään maailmaa ja keräämään inspiroivia kokemuksia. Näkemään New Yorkin valot, koskettamaan Kiinan muuria, sukeltamaan Australian koralliriutoille, haistelemaan Intian tuoksuja, maistelemaan viskiä Skotlannin nummille, kapuamaan Eiffeliin, maistamaan meksikolaisia makuja, kietoutumaan Afrikan väreihin, laskemaan mäkea Alpeilta, leikkimään merirosvoa Karibialle, humaltumaan Lontoosta, eksymään Amazoniin, väistelemään Italialaisten eleitä, tapaamaan Draculaa Romaniaan, kameliratsastukselle Egyptiin. Vain muutamia mainitakseni. Mä haluan kokea koko maailman.

Mulla on haaveita, mulla on unelmia. Ja paljon. Ne saa mut pysymään järjissäni, kestämään tätä elämää. Niiden takia mä olen valmis tekemään melkein mitä vain. Muuten tajusin juuri, että sama pätee mulle tärkeisiin ihmisiin. Ne ihmiset on kuin unelmia. Rakkaita, pitää järjissään, taistelun arvoisia.

Kun joku kertoo mulle unelmistaan, mä tunnen itseni luotetuksi ja tärkeäksi, koska ei ihmiset kerro unelmistaan ihmisille, joihin ne ei luota. Ne on jotain niin henkilökohtaista, niiden avulla toinen voi halutessaan satuttaa ihmistä pahasti. Haaveidensa suhteen ihminen on niin hauras ja haavoittuvainen, että ajatuskin niiden murskaamisesta sattuu. Joskus se on välttämätöntä, mutta siitä voi toipua. Tarvitaan vain uusia unelmia. Mutta jos unelmat jatkuvasti tallotaan, ihminen turhautuu. Eikö mun unelmat ole minkään arvoisia? Mutta jokaisen ihmisen unelmat ovat tasan niin arvokkaita, kuin niiden haluaa olevan. Muut ihmiset eivät voi muuttaa niitä.

Yksi parhaista tunteista on, kun joku toinen oikeasti kuuntelee mun unelmia, ja kannustaa toteuttamaan ne. Mä pyrin aina uskomaan muidenkin unelmiin, ja mä vilpittömästi toivon, että jokainen sais toteuttaa unelmansa. Koska unelmat on jotain, mitä ilman ei voi elää. Ne ovat motiiveista voimakkain. Vaikka ne eivät olisikaan tässä ja nyt, ne on jossain tulevaisuudessa. Niitä tavoitellaan, ja kun ne saavuttaa, tulee uusia unelmia. Unelmat eivät maailmasta lopu, ne ovat ehtymätön luonnonvara. Niin kauan kun on ihmiselämää, niin kauan on unelmia.

Nyt mä lähden unelmoimaan peiton alle. DREAM ON, MY DEAREST ONES. Toothpaste kisses.